Pintaantuminen on todennäköisesti tärkein yksittäinen taito koko kilpauinnissa. Tiedämme että altaanmitan vauhti on korkeimmillaan ponnistuksen jälkeen ja jatkuu uintivauhtia nopeampana veden alla. Lisäksi 15m sääntö mahdollistaa korkeamman etenemisvauhdin pidempään jos delffareihin(/läpivedon) harjoitteluun on vietetty riittävä määrä aikaa. Koska vastusvoimat ovat pienempiä veden alla kuin veden päällä, ainoastaan heikko taitotaso ja riittämätön fysiologinen kapasiteetti voivat olla syynä jättää käyttämättä jokaisesta päädystä sallittua 15m (14,5m, varman päälle) liukua. Koska vauhti hidastuu oleellisesti heti veden pinnan rikkomisen jälkeen hyvä pintautumisen tekninen osaaminen keino karata kilpakumppaneilta.
Karkeasti voidaan sanoa, että suurin ja yleisin virhe pintaantumisessa on uinnin aloittaminen liian aikaisin. Silloin liukuasento rikotaan ennen kuin on mahdollista aloittaa uiminen pinnassa. Liuasennon ja muotovastuksen lisäksi ensimmäinen uintiveto on enemmän tai vähemmän pakko ohjata ylöspäin. Tämän näkee selvästi uimarin “pomppaamisena” pintaan. Virhe on hyvin yleinen ja esimerkiksi nämä kaksi huippu-uimaria aloittavat ensimmäisen vetonsa liian aikaisin.
Liu`un jatkaminen pintaan asti tuntuu vaikealta koska aivan pinnassa tehdyt delffarit tuntuvat selvästi heikommilta ja koska vauhti pystytään säilyttämään korkeammalla tuntuu ensimmäinen veto menevän “läpi”. Vanhempien uimarien olisikin hyvä harjoitella erikseen pintaantumisuintia jonka tulisi erota selvästi ns. normaalista uinnista. Mitä kovempi vauhti sitä enemmän täytyy vastusvoimien minimoimiseen kiinnittää huomiota. Sitten pikkuhiljaa vauhdin hidastuessa kohti päätyä voidaan vetopinta-alaa lisätä. En löytänyt hyvännäköistä pintaantumista vapaauinnista nopealla youtube haulla mutta Natalie Coughlinin selkäuinnin pintaantuminen ohjautuu selkeästi eteenpäin!
https://www.youtube.com/watch?v=QqTPzhbT9lU
Pintaantumista harjoitellessa on hyvä muistaa että uinti on parempi aloittaa liian pinnassa kuin liian syvältä. On tietekin mahdollista harjoitella erilaisia selviytymisstrategioita jos pintaantuminen epäonnistuu (tai kun se väistämättä joskus epäonnistuu). Voidaan esimerkiksi jakaa uitava matka 75m pätkiin ja tehdä aina yksi pintaantuminen liian syvältä, yksi liian pinnassa ja yhdellä pyrkiä onnistuneeseen suoritukseen. Tämä opettaa uimaria havainnoimaan epäonnistumiseen johtavia tekijöitä ja yleensä aistimaan missä pinta on. Pintaantumisia voidaan tehdä silmät kiinni, eri nopeuksilla, ponnistamalla eri kulmista jne. Kaikella mikä haastaa uimaria oppimaan uinnin oikeaaikaisen aloituksen ja lisää uimarin kykyä havainnoida pintaa. Esimerkkinä pieni treeni ylä-aste ikäisille jossa pintaantuminen erityishuomiossa
750m vu/su : 10x 25m pintaantuminen liian syvältä 25m liian pinnassa 25m juuri oikeanlainen pintaantuminen
6x15m V ponnistus seinästä suoraan pintaan. Opettaa uimaria muokkaamaan uintiansa nopeampiin vauhteihin
20x50 II Pintaantumisdrilli molemmista päistä. Kierros toteutetaan viisi kertaa
1. Ponnistus, liuku (ei delffareita) ja pintaantuminen silmät kiinni, odota hetki pintaantumisen jälkeen ennen kuin aloitat uimaa
2. Ponnistus, delffarit+pintaantuminen silmät kiinni, odota hetki pintaantumisen jälkeen ennen kuin aloitat uimaan
3.Ponnistus, delffarit+pintaantuminen silmät kiinni. Aloita uinti kuten normaalisti pidä silmät kiinni 3 sykliä
4. Normaali pintaantuminen silmät auki
16x25 III Selän delffareita lipuille asti jossa pintaantuminen ja liuku päätyyn tekemättä mitään. Onnistuneella pintautumisella vauhti ei juuri tipu 5m aikana.
20x50 II Molemmilla altaanmitoilla sukella veden alle ja toista pintautuminen
16x25 III Delffareita vatsallaan 15m josta liukuminen 18-20m tekemättä mitään. Lipuilta sprintti maalintulo
8x50 25 ylhäältä tehden joka toisella pintaantuminen väärin ja joka toisella “oikein”. Toisella 25m sukelletaan pohjaan, ponnistetaan mahdollisimman vertikaalisesti (riippuu altaan syvyydestä) kohti pintaa ja käännetään liuku horisontaaliseksi ennen pintautumista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti