maanantai 28. tammikuuta 2013

Eetu kokkaa taas

Tällä kertaa vuorossa kuuma smoothie juoma.






sunnuntai 27. tammikuuta 2013

lauantai 26. tammikuuta 2013

Ravinnosta

Ainoat kysymykseni joita olen blogini tiimoilta saanut ovat koskeneet ravintoa, joten tässä hieman aiheesta.


Tavoitellessan huippukuntoa urheilijan elämäntapaa ohjaa tehokkaan harjoittelun ja palautumisen varmistaminen kaikissa elämän osa-alueissa. Kaikkein tärkeimpänä harjoituksia parantavana keinona näen riittävän ja laadukkaan unen joka helposti unohtuu urheilijoilta joiden elämässä stressitekijät eivät ulotu pelkästään urheiluun. Ravinto sijoittuu helposti kakkossijalle ja on osatekijänä myös unen laadun parantamisessa. Minulle hyvä ravinto tarkoittaa mahdollisimman vähän prosessoitua ja laadukasta ruokaa jota ihminen on luotu syömään. Kaikki keskustelut eri makro-ravinteiden suhteista ja lisäravinteista voidaan unohtaa ennen kun ruokavalio koostuu yli 80% laadukkaista perusruoista; kasviksista, hedelmistä, marjoista, siemenistä, pähkinöistä, lihasta, kalasta, sienistä jne. Kaikki kehon toimintaa häiritsevät tekijät on syytä poistaa ruokavaliosta varmistaaksesi ettei mikään häiritse kehon palautumis mekanismeja. On syytä ymmärtää että varsinainen kehittyminen tapahtuu harjoittelun jälkeisenä aikana kun keho uudelleen rakentaa itseään kestääkseen harjoituksen antaman ärsykkeen ensi kerralla paremmin. Tämän vaiheen tehokkuus on osittain riippuvainen rakennusaineen laadusta ja sen riittävästä määrästä. Keho voi kyllä irroittaa rakennusaineita itsestään, mutta lopulta kehitys pysähtyy vääjäämättömästi kun elimistö ei enää anna syödä itseään säästääkseen rakennusaineita perus elintoimintoihin, huomaat tämän esim. flunssaherkkyytenä tai urheiluvammana kun keho yrittää kaikin tavoin estää sinua liikkumasta (totta kai ei ole ainoa syy näihin..). Emme tiedä kaikkea ravinnosta (emmekä koskaan tule tietämään) mutta syömällä ruokia jotka ovat kuuluneet esi-isiemme ruokalistalle emme voi ainakaan olla kovin kaukana optimaalisesta. Tietenkään jyrkkään paleo ajatteluunkaan ei kannata jämähtää, koska tietenkin meillä on nykyään enemmän tietoa ja resursseja kuin kivikaudella. 

Optimaalisen ruokavalion löytäminen vaatii aikaa ja halua kokeiluihin. Lisäksi täytyy olla valmis kuuntelemaan kehoa sen halutessa muutosta eikä jämähtään paikoilleen ruokavalio malliin joka toimi loistavasti kuukausi sitten. Ei kannata liikaa kuunnella asiantuntijoita vaan löytää oma tapansa tehdä asioita. Voit yllättyä kuinka tieteelliset “totuudet” eivät pidäkkään sinun kohdalla paikkaansa jos vain olet valmis hyväksymään sen. Hyvä tapa aloittaa seikkailu kohti juuri sinulle parempaa ravintoa on poistaa kaikki yliherkkyyttä mahdollisesti tuottavat ruoat kahdeksi viikoksi, eli rajoittaa ruokavalio lihaan, kanaan, kalaan, vihanneksiin ja marjoihin. Kahden viikon jälkeen voit alkaa lisäillä ruokia/ruoka-aine ryhmiä yksi kerrallaan parin päivän välein ja fiilistellä muuttuuko olotila millään sektorilla huonommaksi vai paremmaksi. Myös vaivat joilla ei näennäisesti ole tekemistä ravinnon kanssa kannattaa laittaa muistiin, kuten yölliset heräämiset, urheiluvammat jne. sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Väärät ruuat voivat mm. ärsyttää suolistoa joka voi vaikuttaa kehon syvien lihasten aktivointiin ja näin ollen aiheuttaa vääriä liikemalleja joka taas altistaa vammoille!

Vakavasti urheilun ottavien täytyy ymmärtää että minkä tahansa mahdollisesti suorituskykyä parantavan kiven alle täytyy katsoa ja itse kokea onko siitä hyötyä päivittäiseen harjoitteluun. Itse näen laadukkaan ja alkuperäisen ravinnon parantavan terveyttäni ja elämänlaatuani niin paljon että olen valmis näkemään jopa hieman vaivaa sadakseni käyttööni parhaat rakennus- ja polttoaineet. Tärkeätä on myös muistaa kohtuus ja rentous syömisessä, tärkeintä on että tekee järkeviä valintoja useimmiten eikä ota stressiä jos joskus poikkeaa “täydellisestä” mallista. Stressi oman ruokavalion noudattamisesta ei vie kehittymistä eteenpäin mutta niin ei vie huonot ruokavalinnatkaan. Olennaista on uusien parempien tapojen luominen ja pyrkimys rentoon suhtautumiseen ravinnossa.


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Videoo


Ajattelin ruveta laitteleen videoita aiheista joita käy mulla mielessä. Syynä se että kirjoittaminen vie aikaa paljon enemmän kuin videon tekeminen. Kertokaa kummista tykkäätte enemmän.




torstai 10. tammikuuta 2013

Jäähyväisrundi



Nyt se on sitten alkanut, viimeinen harjoitusputki kohti kaikkia rintauintimatkoja. Kakkos divarin NCAA:t uidaan 6-9. maaliskuuta ja tulevat olemaan viimeinen kerta kun edes ajattelen harjoituksissani 200m matkaa. 200 metriä on ollut mulle ikuinen taistelukumppani jonka saloja en ikinä pystynyt selvittämään, vaikka yritinkin sitä monta vuotta. Uhrasin sille monta tuhatta tuntia ja uintikilometriä ja kuitenkaan en koskaan löytänyt itelleni toimivaa tapaa saada taattuja tuloksia. Joskus meni hyvin ja joskus huonosti. Usein en löytänyt harjoittelustani mitään yhteyksiä tuloksiin, tuntui kuin kaikki olisi ollut säkästä kiinni. Edelleen rakastan sitä maitohappojen poltetta mikä viimeisellä vinstalla tuntuu ja erityisesti sitä näkyä kun muut eivät vain pysy perässä. Samaan aikaan vihasin harjoitella vuoden kisaa varten ja huomata että kehitys oli mennyt taaksepäin vaikka kaikki “oli kunnossa”. 

Odotan tulevaisuutta innolla. Sain maistaa sprintteri elämää tämän syksyn ja näen vielä monta vuotta edessäni sprintteri rinulistina. Yritän vielä kunnioittaa 200m rintauintia tekemällä kaikkeni jotta saan nousta palkintopallille tuulettamaan NCAA voittoa tietäen samalla että en enää koskaan ressaa siitä riittääkö kestävyyteni tai minkälainen vauhdinjako ja taktiikka tulisi kisaa varten luoda.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Vauhtia rittää


Taas loistava kisapäivä takana jonka aikana tajusin taas hieman enemmän uinnista. Vauhti suunnillee samanlaista kuin Husky Invitaniolseissa ja MM-kisoissa, ottaen huomioon että kisat uitiin ulkona ja suht. kylmässä (ilman sheivausta jne..). Myöskään valmistautuminen ei todellakaan ollut samanlainen näihin, keskiviikkona uin vielä kaksi kovaa treeniä ja perjantaina ennen lähtöä ehdin myöskin uida kovan “kynnys” sarjan ja kuusi vastusvetoa power rackilla. Mikä sitten mahdollisti nopeat tulokset jos psykologiset tekijät unohdetaan. Oikeestaan kysymys on; mikä muodostaa hyvän tuloksen kilpailuissa? Selvästi se ei ole fyysisestä valmiudesta kiinni. Itse lähtisin purkaan asiaa itse uintia katsomalla.

-olin 0,2-0,4s hitaampi jokaiseen 15m pintautumiseen kuin MM-kisoissa
-uinti oli huomattavasti nopeampaa. Miksi?
-olin selkeästi enemmän “kiinni” vedessä etenkin ei-propulsiivisissa vaiheissa
-johtuen metabolisen energian vähemmästä tarjonnasta (olin väsynyt) pään ja hartianseudun liike oli huomattavasti enemmän rytmissä muun kehon kautta, toisin sanoen en yrittänyt pakottaa 2.tukivaihetta eteenpäin väkisin
-joululomalla kehittämäni teoria rintauinnin potkuun selkeästi toimii, en mene siihen syvemmin mutta selkeästi se pieni minulle tyypillinen push syklin korkeimmassa vaiheessa oli pienempi ja jalat toimivat paremmin loppuun asti paremmasta mekaanisesta hyötysuhteesta johtuen
-kyynerpää on kipuillut hyvin paljon koko joulun ajan ja olen joutunut kehittämään itseäni pois hyperextension tavoistani.. Tuloksena pyöreämpi ja laajemmalta alueelta lähtevä käsiveto impulssi
-treenit pitkällä radalla ovat kehittäneet minulle luonnollisempaa rytmiä kun ei ole tarvinut hahmottaa vetopituutta käännöksien mukaan ja nyt säkällä lähes kaikki käännökset onnistuivat
jne..

Asioihin on aina syynsä. Pistin muutaman tässä paperille että itsekin ne muistan vastaisuudessa. Kuitenkin suurin syy yllättäviin hyviin tuloksiin on psykologiassa. Liin isot ambitiot ja paineet estävät keskittymästä suoritukseen välinpitämättömästi  ajatuksella “teen parhaani ja katso mihin se riittää”. Tuohan on urheilutoimittajien pelkäämä lause, mutta ainakin kohdallani yritän ohjata ajatteluani enemmän tuohon suuntaan.