Videoo introlla

Vihdoin sain tänkin videon youtubeen. hieman parempaa kuvanlaatua ja mikä tärkeintä; INTRO! Tosin koko video on lyhyempi kuin intro joten varmaan pitää ruveta puhuun pidempään.

Absoluuttinen nopeus vedessä

Aamulla treeneissä 4x3x50 josta aina 20m täysiä ja loppu löysää. Viimesen vinstan otin suorana perhosta ja kovaahan se tuli. Ilmoitan suomalaisille perhosuimareille että olen tosissani ensi kesän SM-kisojen 50 perhosen kanssa! En edes muista koska olisin viimeksi päässyt finaaliin asti pitkällä, mutta nyt uhraan ainakin tunnin viikossa pelkkään perhoseen myös sen toiveessa että rintauinti kulkisi paremmin kun saa absoluuttista uintinopeuskykyä ylöspäin. Taas pelkkää mutua, mutta oletteko koskaan huomanneet kuinka kovia 50 ja 100m vaparistit ovat kaikissa muissakin lajeissa? Varsinkin 50m rinnan kaikkien aikojen tilastoista löytyy todella monta miestä jotka voisi luokitella enemmän sprinttivaparisteiksi. Roland Schoeman, Stefan Nystrand ja uusimpana tulokkaana Vlad Morozov joka muuten eilen teki melkosta historiaa uimalla ensimmäisenä miehenä alle 18s 50 jaardia vapaauintia (17,86!!). Jotenkin musta tuntuu että taito uida mahdollisimman nopeasti vedessä (siis vaparia) siirtyy myös muihin lajeihin ilman sen suurempaa spesifistä treeniä kun kuitenkin niissäkin on kyse uinnista ja nopeasta liikkumisesta vedessä! Tämä onkin suuri haaste mulle kun vapaauinti tuli täysin tuhottua jo nuoruudessa ja parin vuoden jenkkikelailut ei ainakaan auttanu asiaa. Edelleen 400vu kulkis suorastaan hämmästyttävän kovaa mutta lyhyeen matkaan ei riitä tehoja. Katsotaan toimiiko.

Koska tulossa on pitkän radan kisat joudun hieman muuttamaan normaalia treenien rytmitystä enemmän sattumanvaraiseen. Käytännössä kovat treenit tulevat ajoittumaan niille päiville kun tulee vihreätä valoa siitä että on mahkut päästä uimaan pitkälle ja loput treenit haen vain fiilistä ja pyrin saamaan edes yhden teknisesti hyvän suorituksen. Pitkän radan treenin jälkeinen päivä aina lepoa tai vain hyvin kevyt treeni+puntti. Näillä eväillä ei tarvi turhia herkistelyjä tehdä ja kehittyminen on toivottavasti jatkuvaa aina sinne toukokuun puoleen väliin asti.

Ylinopeuksista

Noniin, tänään tuli tehtyä kolmen treenin päivä. Aamulla 8x20m perhosta kovaa pitkällä tauolla. Säästelin rintaa eilisen jäljiltä iltaan , kun pääsi taas pitkällä treenaan. Päivällä kävin salilla leukoja repimässä ja kehitystä oli vihdoin havaittavissa ja muutenkin tuntu niin erinomaselta että tein pari ylimäärästä settiä. Illalla pääsarjana (ja ainoana..):

2x4x50m köydellä ylinopeutta. Väliin aina 50m verraa kun piti uida köysi takaisin toiseen päähän. Neljän jälkeen pidempi tauko.

Loppuun vielä 4x35m köydellä+15m uintia max

Tänään taas ihmettelin tätä uintikulttuuria. Tän päivän aikana kaks ihmistä kerto mulle että mun aerobinen kunto ei varmaan riitä Mesa grand prixeihin asti kun oon niin kauan uinu vähäisiä määriä ja liikaa anaerobista. Ensinnäkin vaikka niin olisi niin tarviiko sitä mulle kertoa kaksi viikkoa ennen kisoja. Toinen seikka on tietenkin että vaikka aerobisella kunnolla nyt tuskin on juuri mitään tekemistä 50 ja 100 rinnan kanssa niin joka tapauksessa aerobinen kunto säilyy anaerobisella harjoittelulla. Toisinpäin homma ei valitettavasti yleensä toimi. No hyvä keskusteluhan siitä kuitenkin saatiin aikaseksi, joskin meinas mennä väittelyksi. 

Ylinopeuksista sen verran että vaikka jonkinmoinen hyödyllinen adaptaatio fysiologiaan voidaan saada aikaan, on minusta suurin hyöty uintitekninen. Kilpailu- ja sitä nopeammissa nopeuksissa on helpompi tuntea veden virtaus eri kehon osissa. Kun tuntee virtauksen pysähtyvän, hidastuvan tai ei tunne sitä ollenkaan voi kehon asentoa manipuloimalla parantaa omaa “virtaviivaisuutta”. Rohkeasti kun lähtee kokeilemaan niin voi löytää uusia keinoja minimoida veden vastus. Kannattaa astua ulos uinnin perinteistä ja uskaltaa kokeilla keinoja jotka saattavat mennä uintiteknistä opetusta vastaan. Pienen harjoittelun jälkeen ylinopeus kumista, köydestä yms. tulee loistava palautteen antaja uintitekniikkaan. Hiljaisilla vauhdeilla uintitekniikkaa opetellessa kun usein tulee liioiteltua propulsiovaiheita jotka sitten huomaa liioitelluiksi ylinopeusharjoitteissa.

Päänopeus klinikka

Aamulla loistotreeni yllättävän kylmässä ilmassa. Pääsarjana

2x

5x25ru 200pace (5sykliä)

5xn.23m 100pace (4 sykliä)

5xn20m 50pace (3sykliä)

Loppuun vielä “conditioning” eli 16x25 vu/su 30 sekan lähdöllä. Tais olla viimeinen kerta kun tommosen ylimääräisen setin vedän ennen Mesa GP:tä vaan sen sijaan maksimoin nopeuden kehittymisen joka hetkessä. Tarkotus oli mennä vielä salille illasta, mutta olo tuntui sen verran väsyneeltä että päätin lykätä sitä huomisaamuun niin saa sinnekin jotain tekemistä. Lisäksi aamulla sain kunnian tehdä kolmannen podcastin Jukka Mäennenän kanssa. Jos et tiedä miestä niin tutustu hänen ajatuksiinsa täältä. Sen verran lähti keskustelu lähti käsistä että hyvää tavaraa taas kohta tarjolla uintievoluution podcastienkin puolesta!

Alla linkit edellisiin podcasteihin missä Jukka oli mukana:

http://www.buzzsprout.com/8532/82876-jukka-maennena-vol-1

http://www.buzzsprout.com/8532/83200-jukka-maennena-vol-2

Lupasin eilen kertoa lisää uintievoluution tarjoamista uintiklinikoista joten tässä esittelyssä meidän toinen kesän erikoisista!

Toinen uintievoluution klinikoista tulee käsittelemään uintisuorituksen “yksityiskohtia” eli starttia, käännöksiä, liukuja yleensä sekä varsinkin pintaantumista. Uintievoluution filosofiassa näitä ei kuitenkaan nähdä yksityiskohtina vaan kaikkein tärkeimpinä hetkinä luoda nopeutta jota sitten pyritään säilyttämään itse uinnilla, siksi kutsummekin niitä “päänopeuksiksi” (monitahoinen yhdyssana..). Jopa uimaliitto on sanonut yhdeksi päätavoitteekseen parantaa suomalaisten uimareiden startteja, käännöksiä ja liukuja yleensä. Olemme Jaakon kanssa jälleen luoneet selvät kehykset sille kuinka jokainen pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiansa päänopeuksissa. Jälleen kerran lahjakkuudella ei ole mitään tekemistä vahvojen ponnistuksien ja liukujen kanssa, kaikki on harjoiteltavissa kun huomio kiinnitetään oleelliseen sekä ajatellaan asioita uintimaailman edellä eikä matkita tämänhetkisiä huippuja. Monet mantrat liukuasennosta tai delffarien koon pienentämisestä pintaantumista kohti voidaan lopettaa kun asioita tarkastellaan hydronynamiikan kannalta sekä otetaan huomioon jokaisen yksillöllinen fysiologia ja anatomia. Ihan kaikkia osa-alueita emme pysty yhden päivän aikana käymään, mutta ota yhteyttä ja katsotaan mikä osa-alue vaatii uintiseurassanne preppausta. Toki tullaan vaikka viikoksi asumaan uimahalliinne jotta jokainen pienikin yksityiskohta päänopeuksien periaatteista tulee selväksi!! Ota yhteyttä: uintievo@gmail.com  ja alkuun voit lukea vanhat kirjoitukseni aiheesta.

http://eetukarvonen.blogspot.fi/2012/10/kaannoksista.html

http://eetukarvonen.blogspot.fi/2012/10/delffareista.html

Läpivetoklinikka

Eilen 11tuntia töitä naisten beach volley turnauksessa. Ekat kolme tuntia oli ihan miellyttävää mutta kyllä se yhdestoista peli rupesi jo hieman kyllästyttään vaikka laji tietysti on hyvin katsojaystävällinen. Varsinkin kun koko turnauksen aikana sain vain kerran yhden lihasvamman hoidettavaksi ja teippasin yhden nilkan. Lopun ajan istuskelin hierojapöydällä ja opiskelin lajia. Vaikka eilen olin kohtuu poikki “lepopäivän” jälkeen oli tämän aamun treeni suorastaan loistava. Eka kerta pitkällä 7 kuukauteen. Tommonen 200-300 alkuverraa ja siitä heti kolme kierrosta vinstan lähestymisiä eli:

3x

25m (5sykliä)

n~35m (8sykliä)

n~40-45m (12-14sykliä)

Välissä aina 2x50m ylinopeutta köydellä

Jokainen suoritus kuvattiin ja analysoitiin kolmen japanilaisen voimin. Lähinnä työstettiin pintautumisen jälkeisiä vetoja ja niiden rytmiä sekä transiota normaaliuintiin. Vielä pitää työstää viimeiset 10-15m vinstalta niin MM-paikka alkaa olla aika valmis. Fyysisen kunnon kanssa tällä ei ole mitään tekemistä vaan lähinnä pitää löytää oikea tapa lähestyä loppua kun vauhti hidastuu vääjämättä. Uinnin jälkeen sitten vielä salille leukoja työstään. On kyllä ihme juttu että horisontaalisissa punneruksissa olkapää vihoittelee mutta pystypunnerrusta voi tehdä huoletta ja olkapäätä “pakkaamalla” tuntuu että liike jopa huoltaa olkaniveltä. 

Treenin aikana olin kohtuu innoissani siitä että tänä kesänä päästään Jaakon kanssa Uintievoluution nimissä jakaan näitä oppeja toivottavasti ympäri suomalaisia uintiseuroja. Tulen tästä aiheesta puhumaan enemmänkin, mutta ollaan kaikessa hiljaisuudessa luotu kolme uintiklinikka pakettia josta varmasti kaiken tasoiset uimarit saavat hyötyä.

Ensimmäinen klinikka keskittyy ainoastaan mun erikoisalaan eli rintauinnin läpivetoon. Ei ole salaisuus että mun läpivedoissa on jotain erikoista ja ainakaan vielä en ole nähnyt kellään samanlaista tapaa niitä tehdä. Olen sitä kehitellyt viimeisen viiden vuoden aikana ja viimeisen vuoden yrittänyt Jaakon kanssa luoda harjoitusprogressioita jotka on kaikkien toteutettavissa. “Karvonen style” on läpivetojen viimeinen sana (ei ole muuten mun keksimä nimitys) ja olen melko varma että se toimii 80% uimareista paremmin kuin mikään muu. Ei muuta kuin s-postia: uintievo@gmail.com niin keskustellaan minkälainen setti läpivetoja sopisi teidän seuran tarpeisiin. Alkupaketiksi sopii mun kaksiosainen setti aiheesta.

http://eetukarvonen.blogspot.fi/2012/11/lapivedosta.html

http://eetukarvonen.blogspot.fi/2012/12/lapivetojen-harjoittelusta.html

Seuraavalla kerralla kerron sitten toisesta paketista.

TFL

Tullu taas pari päivää väännettyä oikein kunnolla. Kuudelta aamulla treeneihin Louicin kanssa ja siitä pienen levon jälkeen salille, eilen leuanvetoo kehittään ja tänään taisteleen kyykyn kanssa. Töissä seisoskelu hieman verottanu voimia ja neloset satasella etukyykyssä oli huomattavasti hankalampia kuin viimeksi. Leuanvedossa painot nousee ja nyt kehtas jo 45paunaa laittaa kutosia tehdessä. Työharjoittelussa sitten kului molempina päivinä se 7 tuntia. 

Töissä kulutin aikaa pelaajien tensor fascia lataen (TFL) kanssa. Porukka valittaa aina kuinka IT-bandi kiristää ja rullaillee monta kertaa päivässä sivureisiänsä sen toivossa että kalvo aukeaisi. Kun on pari kertaa päässy ruumiinavauksessa repiin oikeeta IT-bandia selviää hyvin että itse IT-bandin käsittelyllä ei kyllä saa tuloksia. Totta kai sivureidet voi olla jumissa ja ehkä IT-bandin ja reiden välillä voi olla adheesiota jonka saa avattua foam rollerilla, mutta oikea ongelma on yleensä TFL, glute mediuksen ja sitten välillä ison pakaralihaksen kireydessä tai heikkoudessa. Yleensä pelkkä TFL:n avaaminen vapauttaa koko lonkan seudun ja esim. lonkan ulokokiertyminen (rinulistin jalat) vähenee. Kivuliastahan tämä toki on, mutta palkinto pienestä epämukavuudesta on suuri. Joku fyssari/hieroja pääsee tietysti parhaiten käsiksi, mutta pieni self release käsittely kovalla pallolla (baseball/lacrosse pallo on parhautta) auttaa jo huomattavasti, varsinkin päivittäin tehtynä ja yhdistettynä oikeanlaiseen liikkuvuus ja voimaharjoitteluun. Harjoittelussa yleensä glute mediuksen treeni ja yleinen huomiointi (aktivointi) eri liikkeissä auttaa paljon. Jos glute medius toimii kunnolla vähenee TFL rasitus esim. kävellessä ja IT-bandit rupeaa aukeamaan kuin itsestään ilman minkäänlaista availua. Parastahan tietysti olisi että oma biomekaniikka olisi niin kunnossa että terapeutin käsittelylle (tai self releasiin) ei olisi tarvetta mutta näin harvoin tapahtuu, joten ei muuta kuin kovan pallon päälle makaamaan ja pyörittelemään kipeintä kohtaa yläreiden ja lonkan kiinnityskohdassa!

Video blogiin intro

On pikkusen kiirettä pitäny koko “spring break” viikon. Töissä joka päivä sen 7h, joka hieman verottaa treeni intoa ja tietenkin palautumista. Mutta juuri tälläisissä viikoissa piilee oppimisen siemen. Kuinka saada tästäkin viikosta irti kaikkein eniten ja taas toisaalta suhteuttaa se pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tiedän että tämän viikon työpanostuksella poistan stressiä Mesa Grand Prixiä edeltävältä viikolta. Mikään kävely tai seisoskelu ei tunnu missään tämän viikon jälkeen, eli jalat oppivat kestämään matkustusta ja toisaalta lihashuoltoa tulee tehtyä töissä enemmän kuin kotona, siellä kun erilaiset foam rollerit odottelee lattialla. Myöskään en unohda sitä faktaa että Athletic Traineriksi valmistuminen on mulle tärkeää ja olen aidosti kiinnostunut töistäni. Moni uimari joutuu tekemään rahansa eteen esim. uintivalvojan hommia mikä ei ainakaan mua motivoi yhtään. Joten olen äärimmäisen onnellisessa asemassa. Aamuisin olen kuitenkin saanut hyviä treenejä alle. Kyykkypainot nousee ja eilen jo etukyykkäilin 100kg puhtaita nelosia. Rintauintiin on löytymässä uutta ideaa varsinkin startin läpivetoon, joten oikeaan suuntaan mennään. Huomenna “no excuse” 8x50 5minsan lähdöllä. Joskus voin avata mitä toi “no excuse” mun tapauksessa tarkoittaa.

Niin ja pääasiaan. Kuvailtiin tossa yhden kaverin kanssa intro video mun videoblogeihin. En malta odottaa sen julkaisua, kun oli sen verran hauskaa tavaraa. Linkin takaa löytyy! Tosin ilmaiseksi kun lavastaa ja kuvaa niin ei ihan priimaa voi vaatiakaan. Kertokaa mitä mieltä. Thank you Andrew Stokich!!

http://www.youtube.com/watch?v=3TFNyVMdkR8

Englantilainen aamiainen

Viikonloppu meni mukavasti mm. St. Patrickin päivää vietellen. Kokkasin pari kunnon englantilaista aamiaista hävityn vedon johdosta sunnuntaina.

                                                   Huomatkaa että olen pukeutunut päivän kunniaksi vihreään.

Treenaamaan en päässyt koko viikonloppuna, mutta hyvällä omalla tunnolla lepäsin ja söin kunnolla. Illalla kävin vielä kavereiden kanssa irlantilaisessa pubissa parantamassa urheilumaailmaa. Tänään aamulla sitten treeni päälle ja taas loistotreeni yksityisvalmennuksessa. Otin myös hieman startteja ja sanoisin että ymmärsin taas miksi mun startin läpiveto ei ole ollut käännös läpivetojen tasolla. Nyt salille pumppaamaan yläroppaa ja nostamaan leuanvetojen voimaa vanhalle tasolle.

Elämää

Eilen aivan huikea treeni aamulla meidän apu coachi Louicin kanssa. Oteettiin aina 100metriä jotenkin kovaa (4x25, 2x50,75+25 jne.) ja yritettiin löytää jotain työstettää 10 minuutin välisarjoihin. One to one valmennuksen pitäisi olla juurikin tuollaista. Liikkeen laatua parantamalla saa niin paljon enemmän irti uinnista ja samalla sain “normireeneihin” paljon uutta työstettävää.

Illalla sitten meidän kultaisen NCAA viesti porukan kanssa brasiliailaiselle grillille syömään. Lihaa tarjoiltiin vartaista pöytiin aina kun edellinen lautanen oli tyhjä ja joskus muulloinkin. Kaiken tietenkin kruunasi se että naudan liha oli ruohosyötettyä beeffiä jostain pikkufarmilta ja lammas uudesta seelannista. Pysty vetään arviolta sen 2,5kiloo punasta lihaa hyvällä omalla tunnolla. Tälläisiin laatutieotoisiin paikkoihin sitä mielellään uhraa rahaansa!

                                                                                            Meat heaven....

Sain vihdoin nukuttua kohtuulliset yöunet ja levättyäkin aamulla. Illalla sitten salille etukyykkäileen ja hieman loikkimaan. Säästettiin Palmusen Jannen kanssa kaikki hyppyharjoitukset tähän keväälle että varmasti MM-rajan alitukseen löytyisi selkeä keino harjoittelussakin. 

Huomenna sitten 12 tunnin työpäivä. Tosin mikäs sitä arizonan auringossa on baseballia katsellessa. Treenaan en varmaan kerkiä, mutta hyvä hoitaa työt pois alta niin saa taas keskittyä täysillä viimeiset viikot ennen kisoja.

Crossfitistä

Dodiin, saatinhan sitä kahden treenin päivä aikaiseksi. Aamulla ajelin kahvin kanssa treeneihin seitsemältä. Onneksi ei ollut kauheaa stressiä hypätä altaaseen ja saatiin yhden meiän coachin (kisailee muuten crossfitissä) kanssa aikaiseksi keskustelua uimarien nykyisestä crossfit ja HIIT innostuksesta. Lähinnä ihmetyttää että moni valmentaja on ottanut nämä harjoittelumuodot kuivalle mukaan mutta altaassa uskotaan edelleen aerobisen voluumiharjoittelun voimaan. Koska HIIT treeni varsinkin on enemmän energia-aineenvaihdunnallista treeniä on outoa että jopa uimarit tekevät Tabata-intervalleja kuivalla, mutta altaassa näiden ei uskota riittävän Vo2maxin kehittämiseen. Ensinnäkin aineenvaihdunnallinen kuormitus on varmasti riittävää itse allas treenissä jolloin kuivalla kannattaisi keskittyä johonkin muuhun ja taas toisaalta on vaikea nähdä kuinka juoksumatto tai crosstrainer intervallit siirtyvät altaaseen. Vedessä näitä tietenkin kannattaa tehdä. Crossfit saattaa sopia joihinkin tarkoituksiin, mutta jo lähtökohtaisesti lajin tarkoitus on olla ihan jees kaikessa, eikä kehittää tiettyä ominaisuutta maksimaalisesti, tosin crossfittiä kilpailumielessä harrastavat toteuttavat peridiosaatiota siinä missä muutkin urheilijat. Ymmärrän että “balls to the walls” asenne viehättää erityisesti uintivalmentajia mutta varsinaista harjoitusvaikutusta mihinkään uinnissa vaadittavaan ominaisuuteen on vaikea nähdä. Mielummin kannattaa jaksottaa voimakestävyys, maksimivoima ja nopeusvoimaa jolloin kehitys on huikeasti nopeampaa kuin näitä kaikkia samanaikaisesti tehdessä. Lisäksi uimareilla altaan ulkopuoliset liikkumis tekniikat ovat usein niin vajavaisia että ehkä kannattaa treenata liike kerrallaan hyvälle tasolle eikä hypätä suoraan rengasflippeihin, taisteluköysiin jne. varsinkin kun on vaikeaa ottaa selkoa mitä uinnissa tarvittavaa ominaisuutta ne oikein kehittävät. Vaikka Ryan Lochte niitä tekeekin ei kaikkien tarvi matkia perässä.

Esim. en millään ymmärrä mihin Ryan oikeen pyrkii tässä treenissä?

Kai tässä voimakestävyyttä treenataan?

Ei kai saisi kyseenalaistaa kun on yksi kovimmista uimareista kyseessä, mutta ehkä tämä kuiva ei ole isoin syy miksi Ryan on niin kova?

Itse altaassa uin 20x25 perhosta ja rintaa kovaa pitällä tauolla ja aloitin valmistautumisen jyväskylän SM-kisojen 50m perhoseen tarkistamalla tekniikkaa. Ihan hyviä juttuja tuli ilmi ja rupesi tuntumaan että 100metriäkin voisi irrota, mutta en taida kokeilla...

Altaasta päästyä käväisin vielä salilla pumppaamassa yläroppaa mulle pitkillä (6-8toistoa) sarjoilla ja täytyy kyllä sanoa että parin kuukauden nopeus-/maksimivoima (+herkistely) näkyi kyllä kun yritti vääntää leukoja yli viiden toiston. Oli pakko myöntyä omaan heikkouteensa ja käyttää vain n. 15 kilon lisäpainoa. Ilta sujuikin sitten taas baseball kentällä, laji rupeaa tulemaan jo tutuksi, tosin huomenna meen valvomaan paria softball matsia.

Uusi aika blogissa

NCAA kisat hoidettu. Viimeistely osu aikalailla nappiin ja vaikka ei ihan voi 100m tyytyväinen ollakkaan niin kokonaisuudesta olen onnellinen. Viimeinen panostettu 200metriä meni suorastaan loistavasti ja nyt tuntuu hyvältä jättää tuo matka rauhaan. Tulen toki uimaan sitä kisoissa, mutta en uhraa sekuntiakaan omaa harjoitteluani sille. Tosin uskon että voi alkaa vaan kulkemaan paremmin kun ei ressaa. NCAA:st tulee oma videonsa kun kerkeää koska juttua kyllä riittää.

Koska nyt olen virallisesti ammattilainen täytyy minun hoitaa blogi kirjoittelukin ammattimaisemmin. Kirjoitinki ylös kevään ja kesän tavoitteeksi päivittää blogia ainakin kolme kertaa viikossa. Koska asiallista tekstiä multa ei varmasti niin paljon löydy muuttuu blogin sisältö enemmän treeni- ja lifestyleblogi tyyliseksi. Pari muuta projektia koittaa jossa sitten avaan enemmän ajatuksia valmennuksesta ja urheilufilosofiasta yleensä. Niistä lisää myöhemmin. 

Alotetaankin uusi tyyli kirjaamalla ylös tämän päivän kulku.

Aamulla menin kahdeksaksi valmistelemaan työharjoittelupaikkani baseball pelaajat valmiiksi päivän peliin. Paljon turvonneita kyynerpäitä ja olkapääkipuja oli päänvaivana. Näköjään omat “soft tissue” hoitotaidot ovat kehittyneet kun jätkät tulee heti multa kyseleen hierontaa. Voi olla tietenkin että koulun ainoana mies työntekijänä pystyn tuottamaan eniten kipua ja pelaajat erehtyvät luulemaan tätä taidoksi. No 2,5 tuntia tuli taas käsiteltyä porukkaa ja opin pari uuttaa kikkaa varsinkin subscapulariksen avaamiseen. On muuten aivan loistava opiskelutapa laittaa meidät Athletic Trainer opiskelijat eri paikkoihin ja tekeen hommia monen lajin parissa. Viime syksynä taistelin jenkkifutaajien kanssa joilla tietenkin akuutit vammat olivat hieman isommassa roolissa kuin nyt baseball äijien kanssa. Käytännössä aina kun en ole varma mitä tehdä saan välitöntä hands on opetusta ja muutaman artikkelin luettavaksi aiheesta. Tänään ymmärsin vihdoin SI-nivelen osuuden iskiaskipujen syntymisessä. Kokeilin pariakin eri tekniikkaa jolla pystyn auttamaan välittömästi urheilijaa. Seitsemän tuntisen työpäivän jälkeen suuntasin kotiin tankkaileen ja lepäämään ennen salia.

Salilla lämpöjen jälkeen tein

A1.etukyykky 6x6-4

A2. kuntopallon heitto taakse 6x4

B1. glute ham raise 4x8

B2. Askekyykkykävely 4x24askelta

Loppuun kokeilin vielä Jukka Mäennenän innoittamana erilaisia farmari kävelyjä ja vähän kahvakuulan etuheilautusta. Hyvinhän noissa sai keskikroppaan iskua. 

Jalat oli kyllä kohtuu revityn oloset ton treenin jälkeen eli vaikka ei nyt kovin iso voluumi ollut niin varmasti sain ainakin totuteltua itseäni taas voimatreeniin herkistelyn jälkeen.

NCAA videoblogi 1

Noniin,

kisat lähestyy ja stressi kasvaa.. Onneksi on poreallas takapihalla!